lauantai 5. syyskuuta 2015

Kurkkaus meidän kotiin

Hei sain taas kameraan pattereita ja ajattelin jos päästän teidät meille käymään katsomassa miten me likanssa elellään, joten tässä pieni maistiainen. Varoitus vielä että joudutte pettymään koska ette pääse ihastelemaan sitä valkoista ihanaa unelma kotia joita minäkin aina kateellisena kuolaan Miten sen nyt sanoisi raaka kuvat ja tältä meillä pääsääntöisesti näyttää aina! Tietysti nerin lelut on välillä enemmän ja vähemmän levällään mutta muuten. Niinkuin kuvista näkee että Nerin huone kaipaa paljon laittoa ja muu koti viellä jonkun verran, taulut pitäisi saada seinille ja mattoja lämpöä tuomaan.
Siinä teille ihmeteltävää! Huonekalut eivät tosiaan ole viimeistä huutoa vaan sitä tori,fi kamaa ja saatua muilta. Varmasti menisin ja velaksi ostaisin uudet valkokiilto lakatut huonekalut ja ripustaisin joka seinälle ne suurinta huutoa olevat vallilan verhot jos se olisi mahdollista mutta ei. Sen verran kuitenkin tähän sanon että kaikkeni yritän että lapsellani olisi paras mahdollinen koti, ne muodikkaimmat lastenvaatteet, hienoimmat lelut ja se kaikkein kallein talvihaalari jota voisin postauksissani kehua rähäjdyksen kestäväksi! Mutta näillä mennään ja pää asia että itse tiedän tehneeni kaikkeni lapseni eteen :)

lauantai 29. elokuuta 2015

Kuulumisia

Perjantaina soitettiin inkeroisten päiväkodista ja kyseltiin tilannetta että koska saan tietää pääsenkö kouluun, vastasin että varmaan tässä kahden viikon sisään! Puhelun jälkeen parsin kotia vapaapäivän jäljiltä ja odotin Neriä kotiin, roskien viennin yhteydessä hain myös postin ja siellä se oli! Sinut on VALITTU alkavaan koulutukseen! Juoksin postilaatikolta sisälle ja kiljuin Jesselle riemusta! Mä pääsin! Mikä siis tosiaankin oli jo aika varmaa mutta nyt se oli paperilla ja pääsin hehkuttamaan onneani instagramiin kuvanmuodossa! Opettajahan haastattelussa sanoi että vuosi pitäisi jaksaa opiskella että olisin valmis! Vuosi kuulostaa lyhyeltä ajalta joka menee varmasti siivillä! Nyt odotellaan että Nerin hoitopaikka asia varmistuu! Ainoa asia mikä hieman kismittää on tuleva lisämeno bussilippuun 40-50ekk mutta sitten pitää tinkiä muusta. Neri oli mummila kyläilyn jälkeen kiukkunen ku ampiainen! Kaks päivää mietin että toikohan äitini takaisin oikean lapsen? Sain osani siitä että pidin hauskaa ilman tähtisädettäni. Mielialat ovat heitelleet ja kaikki urheilut ja syömiset ovat menneet vain suorittamalla.. en saa niistä enään yhtään niin hyviä fiiliksiä kuin aijemmin mutta toivon että tää on ohimenevä vaihe. Mietin myös että lopettaisin noi e-pillerit koska saan ihme masis kohtauksia ja elämä tuntuu välillä ylitsepääsemättömän epäreilulta ja blogin kirjotus takkuilee. Eilen päätin tsempata! Lopetan ylimääräisen stressaamisen ja annan kaiken lipua omalla painollaan. Syksykin on saapunut ja aijon todellakin tänä syksyny nauttia täysin rinnoin mun lempi vuoden ajasta! En anna Nerin ruokalakkoilun ( mikä johtuneen varmaan hampaista) ärsyttää minua, kaikki varmasti menee itsestään oikeaan suuuntaan se että mietin ja murehdin ei ainakaan asioita paranna. Tänään käytiin robinhoodissa katsomassa Nerille kuravaatteita kun mainoksessa hehkutettiin että kaikki lasten kuravaatteet -30% ja eihän siellä mini ihmisille mitään ollut, pienin koko oli 90-92. Tosiaan ostettiin sitten Nerille ale laarista lapaset 1e ja huivi 2e ja pesuaineita kotiin jotka veteli viimeisiään. Kotimatkalla käytiin myös k kaupassa hakemassa 8e libero vaippoja, wc paperia ja vanilja jätskiä korvaukseksi Nerille kun eilen ei meinannut hermo kestää sen syömättömyyttä mutta Neri ei jäätelöstäkään välittänyt. Pari päivää on menty, banaani, jugurtti/kaurahiutale setillä ja rahkalla..muutamat leivät on saannut nakerrettua myös. Toivon tosiaan että tämä vaihe menee ohi ja pian! Jumppailusta sen verran että haiuskäännöt menee jo 8kg 3x8 sarjoina, mutta niinkuin aikasemmin sanoin en tästäkään aijo enään ressata enkä halua että arkeni on pelkkää suorittamista, aijon jatkossa mennä TÄYSIN fiiliksien mukaan ja jos ei jokin asia huvita en aijo siitä itseäni solvata.

sunnuntai 23. elokuuta 2015

Kesän ensimmäinen vapaa päivä

Torstaina siis oli tän kesän eka vapaapäivä jos jätetään laskuista pois se kun kävin iskällä vähän nukkumassa ja ottamassa aurinkoa. Sain kun sainkin Jessen viettämään munkaa vapaa päivää vaikka meillä oli taas pientä kiukkukriisiä tossa aikasemmin :D Neri meni mun äidille yö kyläilee ja siellä oli myös mun siskot eli nerin tädit auttelemassa, Neri oli kuulemma ollu ku aurinko eli ilmeisesti hallitsee jo vieraskoreana olemisen! Kaikki siellä päässä oli siis mennyt kivasti muuten paitsi että yöllä oli heräillyt useammankin kerran. Tshhhh!! Kuului kun oltiin vilkutettu Nerille ja alkoi vapaa! Se tunne kun lähdettiin tästä liikenteeseen, näytin varmaan vammaiselta helikopterilta kuin heilutin käsiäni, vapaus! Ja ennenkuin tulette kertomaan mulle miten itse itkette kun joudututte eroon siintä pirkkopetteristänne niin kyllä mullakin oli omalla tavalla haikea fiilis (ja paskanmarjat) :D No oli oli! Tietenkin niinkuin kaikilla äideillä varmasti! Mutta silti melkein juoksin inkeroisen paikalliseen katsomaan millainen paikka se oli, tilattiin huurteiset karhut ja en tiedä voiko kalja enään edes paremmalta maistua kuin se maistui torstaina! Terassilla viihdyttiin vain yhden tuopin verran koska terassi oli varjossa ja meillä oli hinku aurinkoon! Käytiin siis hakemassa ne niin legendaariset pussikaljat ja sännättiin laiturille! Ja minä kiitin! Laitoin puhelimesta musiikkia ja tunsin kuinka aivoni lepäsi. Laiturilla sitten alettiin suunnittelemaan loppu iltaa ja lähdettiinkin moikkaamaan kaveria myllykoskelle, ei siellä kauaa oltu kun bussi tuli ja vei meidät pitseerian kautta takaisin laiturinokan äärelle! Ilta oli tosi hauska ja kiva! Ehkäpä se näiden iltojen harvuus teki siitä niin spesiaalin! Tätä päivää muistelen varmasti vielä pitkään hymyssä suin. Olisin laittanut kuvia meidän kivasta vapaasta mutta ei onnistu niin joudutte jäämään ilman kuvan kuvaa :( instagramista näkyy ja mua pääsee seuraamaan nimimerkillä sinnatum

maanantai 17. elokuuta 2015

Kiukuttelua, reenamista ja kotitöitä

Tosiaan aloitin tossa kuukaus sitten e-pillerit jasminit ja nyt pähkäilen että sopiiko ne mulle vai ei.. mieli ala heittelee laidasta laitaan ja suutun herkemmin. Lääkäri suositteli niitä mun huonon ihon takia ja kuulemma asia on niin että jos ne eivät sovi niin eivät sitten mitkään pillerit. Onhan tässä ressiä ja väsymystäkin mitkä voi aiheuttaa sitä että mieli vaihtelee, ajattelin syödä näitä viellä ton kaksi kuukautta ja katotaan sitten että saako apteekki multa vielä rahansa näistä. Lupasin puhua teille noista mun ruokailuista jotka on menny ihan päin p- kirjainta. On ollut niin kuuma että 5 kert päivässä syöminen on ollut mahottomuus. Yritys on kuitenkin ollut hyvä ja tänään olen onnsitunut syömään 4 kertaa ja viellä iltapala olisi edessä elikkä 5 krt tulee siis täyteen. Tänään tein (ahh niin parasta) kaalilaatikkoa jota jopa maailman nirsoin lapseni suostui syömään! Hypin tasa jalkaa ja ilmoitin jopa kaikille kavereilleni, Neri söi kaalilaatikkoa!! Onnellinen äiti ilmottautuu kun ruokapuolessa Nerilläkin alkaa tapahtua pientä edistystä.
Poimin lauantaina 4L kirsikoita ja tänään sain vihdoin pakastettua ne, ei kyllä mitään käsitystä mihin pakastettuja kirsikoita voisi käyttää mutta eiköhän nekin tule johonkin tungettua. Koti jumppailu on lähtenyt hyvin taas käyntiin, tänään tein askelkyykkyjä, kyykkyjä 8kg kahvakuulaa apuna käyttäen, jalkojen nostoja konttausasennossa ja lantion nostoja 6kg painolla plus sivu vatsalihaksia. Koitan kiertää peilit ja muut kauakaa jotta itselleni tulisi tulokset yllärinä ( jos niitä nyt edes syntyy) tosiaan ne kauheat kesäturvotus alotus kuvat otinkin ja n. 3 viikonpäästä tekin pääsette niitä ihastelemaan :D Ainiin lupasin teille näyttää ne löydöt mitä kaupungilta pongattiin elikkä hm:ltä tarttui kaksi sortsihaalari yökkäriä jotka jo odottaa pyykissä huomista että pääsevät pyörimään pesukoneesen
siniset kengät on tälle syksylle ne on kokoa 20 ja ruskeat ens keväälle/ syksylle kokoa 22, kengät olivat lindexsillä -70% ja niille jäi yhteis hinnaksi 7,40e
Hm:ltä myös nämä kivat ohuet trikoo pipot syksylle yht 6e

lauantai 15. elokuuta 2015

viikonloppu kiireiden jälkeen

Tuleekohan tästä kirjottamisesta mitään kun kädet on ihan spagettia, just tossa jumppailin mutta oli pakko heti tulla kirjottamaan kun sellanen rako löyty tässä ennen ku alan kattomaan telsusta taas rakkaushömppää! Tosiaan tossa torstaina meillä oli melko aikanen lähtö Kouvolaan, piti käydä lastenvalvojalla uusimassa elatus-sopimus ja sossuun piti käydä jättämässä raha anomukset.. Asiat oli plakkarissa klo 13:30 hujakoilla ja meidän seuraava juna takaisin kotiin lähti vasta 15:42 joten pörrättiin Nerinkanssa keskustassa. Kyllä taas mieleeni palautui se että miksi muutin pois kouvolasta! En tykännyt yhtään olla siellä ihmispaljouden keskellä, kukaan ei väistä eikä näe sua (mikään ei oo niin ärsyttävää kun keskellä tietä kävelevät ihmiset). Käytiin Nerinkanssa kylähullunkirpparilla eikä mukaamme sattunut mitään mikä oli aika harvinaista, toisin taas lindexiltä ja hm:ltä tarttui mukaan pari juttua joista myöhemmin lisää. Oltiin tosiaan kotona siinä vähän neljän jälkeen ja käytiin heti ruuan laittoon. Perjantaina sama rumba uudestaan ainoa vaan että tällä kertaa oli tosi mieluisaa menoa nimittäin kouluhaastattelu! HUI! Jännitin sitä niin paljon että aamupalan syöminen oli tosi haasteellista, koko aamun ja aamupäivän oli pala kurkussa! Haastattelu meni hyvin! Mitään suoranaista lausetta ei tullut siintä että olisin lunastanut itselleni opiskelupaikan mutta vihjailu oli kovaa! Siispä melko varmoilla fiiliksillä soitan jo maanantaina Nerin tarhalle, johon olen jo laittanut hoitopaikka hakemuksen menemään kuukausi sitten. Ainoa ongelma on että koulussa voi olla jo puoli 7 aamuja ja myös viikonloppu hommia, toivon hartaasti että saan Nerin hoidot järjestettyä niin että pääsen aina paikalle kun pitää. Nyt siis jännitetään :) voiko ihminen enää onnellisempi olla kun alkaa elämä mennä oikeaan suuntaan! Mutta sry rakkaushömpät odottaa joten tää oli nyt lyhyt postaus! Huomenna näytän teille löydöt mitä kaupoilta löydettiin ja kerron kuina huonosti oon syöny.. ruokailut ei suju mutta jumpat jotenkin!

keskiviikko 12. elokuuta 2015

Keskellä viikkoa

Tosiaan eilen löytyi kadoksissa ollut pankkikorttini, olin jo kerennyt sunnuntaina tilaamaan uuden mutta päästiimpäs tänään aamusta käymään lidlissä ruokaostoksilla, mä en kyllä vielläkään oikein handlaa tota kaupassa käyntiä, sain sinne kulutettua 35,40e ostin kyllä kolmepakettia kanaa, ja kasan pakaste kasviksia ja marjoja ja tietty tuoreita kasviksia ja hedelmiä, juustoa leikkelettä ymym.

Asiasta kolmanteen, mulla on äärettömän surkea itsetunto mutta siitä huolimatta täällä inksassa asuessamme oon meikannu kolme kertaa, tänään meinasin piristää itteäni ja laittaa meikkiä mutta äh.. ihan turhaa kun tulee hikoiltua kuitenkin joten sipaisin vaa puuteria ja laitoin huuli rasvaa.
On jotenkin niin vapauttavaa kun täällä on sellainen olo ettei tarvitse sopia väki joukon sekaan tai noh.. ;D sovinhan mä. Täällä ihmisiä näkee kaupassa tyyliin aamutakki päällä, tää on sitä junttimaista landea ja niinku sanonta kuuluu että kaupungissa sitä ollaan sivistyksen parissa..
Kouvolassa asuessani pystyin ilman meikkiä käydä juosten lähikaupassa hakemassa maitoa mutta muuten mulla kyllä oli naama laitettuna.


Apua ihan kauheeta julkasta tälläinen kuva mutta tältä mä OIKEASTI näytän, ilman filttereitä, ilman muokkauksia. Mulla on tosi huono iho mikä tosin on alkanut menemään pikkuhiljaa parempaan suuntaan. Nyky päivänä naisilla on kaikkea, on kynttä, on hiusta, on ripseä ja vaikka mitä. Ja kun kaikilla on niitä niin sinullakin on oltava!! Muuten sinua tuijotetaan kaupassa ja kaupungilla niinkuin minua! Mutta yritän olla sitä mitä olen. Haluan pukea ne mukavat vaatteet päälleni ja lähteä kävelemään 3 kilsan kauppa matkoja enkä niitä hiostavia farkkuja. Ja jos en jaksa nähdä vaivaa että meikkaisin niin en meikkaa. Eikä huolta! Ehkäsy toimii myös! Nuoret komeat kollit ei tule juttelemaan kadulla ja heittämään älytöntä läppää, sen sijaan vanhojen papparaisten mielestä olen helposti lähestyttävän (nuorehkon) äidin näköinen ja sen myötä olen läpi käynyt täällä mielenkiintoisia keskusteluja. Vanhoilta papoilta oppii AINA jotain uutta!

Pyykit on pyöriny tänään tuttuun tapaan ja Nerinkanssa leikittiin tänään palikoilla, äiti rakensi ja Neri tuhosi sitä mukaan huojuvia tornejani.


Ja Nerin lemppari puuhaa on vaatelipaston järjestely ja sittenkun se on saatu järjestykseen niin voi taas käydä pikkuhiljaa laittamassa sitä takaisin epäjärjestykseen (mikä sen ihanempaa kun tulet ulkoa sisälle ja Neri on levittänyt lipastonsa vaatteet lattialle), Toistaiseksi viellä vaatteet ovat järjestyksessä.




Illalla meitä kävi piristämässä hyvä ystäväni Roosa joka otti mukaan koiransa Sanin, Nerillä tuli aluksi vähän jännitys parkuja ja oli tietty muutenkin vähän väsyny mutta hetki kun oli mennyt niin koira kiinnosti aika lailla!

Tänään tosiaan tuli kävltyä n. 3km ja tein vatsalihaksia taas kun teen sellaista vatsa lihas haastetta jonka tein jo aikaisemmin keväällä, eilen tosin aloitin haasteen päivästä numero 9 elikkä tätä olisi tarkoitus kestää n. 3 viikkoa, tästä lisää tarkemmin myöhemmin.

tiistai 11. elokuuta 2015

Tiedättekö NE menkkapäivät..

Se päivä kun mikään ei mene niinku störmsöissä näytetään! Ja se tunne kun näinä päivinä pienetkin asiat saavat suurenmoisia tunteita aikaan, eikä tosiaan niitä hyviä.
Verikokeisiin meno yritys kaksi, aamulla puurot vähän lenteli mun piti ottaaa tästä kauneudesta teille ihan kuviakin mutta,, Neri pääs aamulla maistamaan vähän kameran muistikorttia minkä olin eilen illalla jättänyt epähuomiossa liian lähelle pöydän reunaa. Kokeilin korttia kameraan niin se herjaa ettei korttia pysty käyttää..

Noh ei siinä sitten. Aamutoimien jälkeen ei muutakun terveyskeskukselle päin että ehditään varmasti ja että ehdittäisiin takasin viellä ennen Nerin päikkäreitä. Jätin aamupalan väliin kun ei oikein siinä kiireessä maistunut mikään ja ajattelin että ei meidän reissussa kauan mene että syön sitten sen jälkeen, tupakitkin jätin kotiin.
Iloksemme huomasimme ettei ollut yhtään jonoa ja pääsimme suoraan sisään ja jo pian kävelemään pysäkille odottomaan bussia, 35minuutin odottelun jälkeen huomaamme erään naisen kanssa kun meidän bussimme ajaa satasta ohi.. "mitä vittua just äsken tapahtu" vieressäni seisova nainen totesi mulle ja pahoitteli kiroilua pienen lapsen kuullen, vastasin " en vittu tosiaan tiedä ja ei haittaa!"
Seuraava bussi lähtee tunninpäästä ja ulkona auringossa oli sen 30c eikä mulla tietenkään mitään vettä mukana ollut...

Yritin yrittämällä ottaa asian huumorilla ja soitin siskolleni samalla kun kärräsin meidät varjoisalle puolelle tietä.. Jenna onneks sai mut nauramaan niin että peltoja pitkin se varmasti kuului kauas.
Kärräsin Neriä edes takas tienlaitaa ja olin monen mielestä huvittava näky, ohi kulkevat autoilijat hymyilivät minulle huvittuneena..

Onneks Neri nukahti ja nukkui sitten päikkärit rattaissa odotellessamme sitä bussia. Soitin ja valitin ensimmäistä kertaa elämäni aikana! Helpotti!¨

Kotona heti syötiin ja juotiin paljon! Päivällä tein ruaksi kana, sipuli, paprika kerma kastiketta ja tummaa riisiä ja siihen kylkeen eilistä tonnikalasalaattia, välipalaksi banaania ja illalla ruisleipä ja meinasin kyllä, (oi kyllä) herkutella horneteilla viellä tänään!

Tänään on kävelty joku noin 2.5km ja tehty vatsalihas jumppa.

Säästöprojekti sujuu! Laskin kolikkopurkin kolikot tänään ja siellä on 54e.

Tää vaan oli vähän huono päivä toivottavasti pääsen kirjoittamaan teille huomenna vähän kivempia juttuja.


Joutessani kun Neriä siinä kärräsin niin nappasin kanervaa mukaani ja odottelen jo intona mun lempi vuodenaikaa :)

maanantai 10. elokuuta 2015

Ollaanko valmiina muutokseen

Tänä aamuna kiukutti herätä..(johtuneen menkoista) kiukku kuitenki kesti sen onnettoman hetken ja yhden kahvihuikan jälkeen olin ku uus nainen! Mietin edellis illan kirjoitustani ja sitä koulu asiaa, nyt tai ei koskaan! Olin kuitenkin selannut mollin sivua jo pidemmän aikaa eikä hotelli ravintola koulutusta näyttänyt alkavan sitten ollenkaan.. otin kuitenkin asioista selvää ja soitin aikuiskoulutuskeskukseen ja haku oli käynnissä parhaillaan! Oli kyllä taas onni onnettomuudessa!
Ja juuri äsken se viimein tapahtui, raapustin hakemukseni sinne, nyt vaan pitää uskoa ja luottaa että pääsen aloittamaan ja VIHDOIN  päättämäänkin opinnot.

Tänään aamu oli mukavan lepponen, pyykit pyöri pesukoneessa ja mä järjestelin paikkoja eikä ollut kiire minnekkään.. ajattelin että Neri nukkuis ensin päikkärit ennenku mentäs käymään labrassa verikokeissa ja se oli huonosti ajateltu.. oltiin terveyskeskuksella klo 12.15 ja mitäs siinä labran ovesssa lukikaan isolla.. AUKI MA-PE KLO 8-12. Eihän siinä, olihan se ihan lepposa aamupäivä bussi ajelu Nerinkanssa. Samalla reissulla käytiin maitokaupassa

Tähän väliin kuva mun päivän syömisistä mitkä jäi vähän laihaksi


Aamupalaksi kaksi ruisleipää juustolla, kalkkunaleikkeellä ja kurkulla plus omena
Lounas tonnikalasalaattia kahdella munalla
Päivällinen :D Rahkaa mustikoilla
Iltapalaa en kuvannutkaan mutta kun jättää tosiaan tuon päivällisen välistä niin on iltapala nälkä taattu joten siis vetäsin kolme ruisleipää kananmunalla ja kinkulla.

Nerinkanssa ollaan luettu tänään kirjoja ja levitetty puu palikat kolme kertaa ympäri kämppää ja tietty ulkoiltu omassa pihassa. Tän päivän kotityöt rajoittuu aikalailla pyykinpesuun ja imurointiin, on ollut niin järkyttävän kuuma että ollaan menty vähän sieltä mistä aita on matalin.

3viikon jumppa tauon jälkeen.. (huokaus) on hyvä aloittaa kesäkuntoon 2076 käsijumpan merkeissä
vikat sarjat jäi vajaiksi, ei noussut ei :D kolmessa viikossa ehtii voimat kadota puolella näköjään..
Otin myös itsestäni niin järkyttäviä motivaatio kuvia että kun niitä katson niin takaan että perse nousee penkistä ja alkaa tuloksia syntymään.
Ongelma kohtani on mahan ja lantion seutu.. Tulen julkaisemaan blogissani varmasti ennen ja jälkeen kuvia ja pääsette seuraamaan että tapahtuuko kehitystä vaiko eikö.

Säästö purkkiin tipahti tänään 5,45e, Masentuneena jo odotan kuun loppua kun oon tonkimassa sieltä rahaa johonkin tupakki askiin :/ mutta toivon että näin ei käy.

Nerinkanssa käytiin viellä saunassa ja iltapalan jälkeen yritin lukea sille pikkuprinssiä mutta eihän meidän termiittiä kiinnostanut kuunnella vaan olisi halunnut mielummin repiä kirjan kappaleiksi.




sunnuntai 9. elokuuta 2015

Uutuus

Tässä ollaan vihdoin, jännän äärellä. Aikeissani on ollut uuden blogin tekeminen jo pitkään mutta kun niin saamaton välillä olen niin se tulee vasta tässä.

Paikallaan olisi pieni esittely siis ja päivitys

Olen siis 23vuotias yksinhuoltaja äiti jolla on 1,4vuotias tytär -Neri. Nerin isä on Nerin elämässä läsnä mutta meidän yhteinen tiemme tuli päätökseen, olemme kuitenkin hyvissä väleissä ja vietämme aikaa yhdessä perheenä viikonloppuisin tai ainakin tällä hetkellä.

Blogissani kerron arjestamme ilman kaunisteluja ja ilman filttereitä. Kerron kuinka yritän lisätä liikuntaa elämääni ja haaveissani olisi kroppa joka näyttää siltä että sillä on tehty muutakin kuin katsottu nyyhkyrakkaushömppää sohvan nurkassa ja syöty suklaata.

Kerron ruokailustani ja tulen jakamaan reseptejä ja ruokakuvia.

Sanonta kuuluu että sentti on miljoonan alku ja tämän sanonnan varjolla yritän kovasti säästää ilman sen suurempia tuloksia mutta kerron siitäkin täällä.

Tämä on blogi jossa et tule näkemään postauksia molon uudesta syysmallistosta tai siitä mikä on tämän talven hitti haalari. Täältä et löydä muoti ja asu kuvia vaan kuvia lapsesta jolla on mukavat ja säähän sopivat vaatteet.

Muutimme kuukausi sitten Kouvolasta tänne Inkeroiseen. Olen pitkään haaveillut että uskaltaisin lähteä Kouvolasta ja viimein olinkin kasvanut niin isoksi ja rohkeaksi että otin sen askeleen ja tähän asti ainakin se on ollut elämäni parhaimpia päätöksiä, kaupungista tuppukylään.

Suuria suunnitelmia ja haaveita että saisin kouluni päätökseen, että pääsisin kehystämään koulutodistukseni ja naulaamaan sen isäni olohuoneen seinään niin loppuisi sekin kuittailu aiheesta.
Odotan siis tällä hetkellä sitä että aikuiskoulutus puolella alkaa catering tutkinto mihin pääsisin mukaan. Opintoja olisi jäljellä vain hikiset puolivuotta, muutama näyttö ja yksi harjoittelu.
Sitten kun Neri oppii puhumaan ja tajuaa kysyä multa "äiti mikä sä oot ammatiltas?" niin voisin ylpeänä sanoa KOKKI

Tule ihmeessä mukaan seuraamaan miten nämä kaikki asiat toimii käytännössä vai toimiiko ollenkaan, Leuka pystyssä kohti uusia pettymyksiä vai miten se meni? Elämään pitää muistaa sekoittaa huumoria, kourallinen rakkautta ja antaa armoa itselleen, kukaan ei ole täydellinen.
Toivon vain että olen hyvä äiti ja että osaisin tehdä oikeita ratkasuja elämässäni tästä eteenpäin.